Hei arvaatteko mikä mua mietityttää!?!?!!! Mua kiinnostais tietää, mikä on lapsen ikäraja! Siis että kun äiti tai isi varaa omille kullannupuilleen parturointiaikaa, niin kuinka vanhaksi asti he olettavat saavansa kultahippujensa kuontalon siistimisen lasten hiustenleikkuun hinnalla????
Jos me nyt tarkastellaan tätä asiaa pikkasen laajemmin (koska mullehan ei kelpaa mikä tahansa pikkuperustelu...)... Yhteiskunta määrittää täysikäisyyden rajan 18. ikävuoteen. Tuon jälkeen jokainen on siis omillaan (ainakin melkein kaikki meistä). Kuitenkin kansaneläkelaitos on sitä mieltä, että lapsilisää ei tarvitse maksaa enää 17-vuotiaalle. Samaa taitaa tuumata bussiyhtiöt. Korjatkaa jos olen väärässä, että lastenlipun voi ostaa 16veeksi asti... vai onkohan se 15... Noh, ehkä se ei ole niin olennaista nyt tässä mun kirjoitelmassa. Sitäpaitsi mä oon nyt niin laiskalla tuulella, että koen lähes ylivoimaiseksi avata yhden uuden sivun tähän mun tietsikan ruudulle ja käydä tarkistamassa asia jonkin bussiyhtiön sivuilta...
Okei, no, mehän ollaan siis selkeässä ristiriidassa. Tässä vaiheessa kehoitan kaikkia käymään wikipediasta tarkistamassa määrityksen hakusanalle "lapsi".
Kävitkö? Hyvä. Nyt mä kysyn, pitäisikö siis lasten hiusten leikkuun ikäraja olla 18vee?
Mitäpä jos pilkotaan asia lisää... Onko sama asia viettää aikaa muutaman vuoden ikäisen pikkunassikan kanssa, kuin varhaismurkkuikäisen teinipojan? Vahvasti veikkaan, että ei... Jos sä viet seiskaluokkalaiselle poitsulle synttärilahjaksi dubloja, ni johan se nakkelee niskojaan ja pitää sua ihan naurettavana. Se kolmivuotias olis varmaan ihan innoissaan asiasta... Mä luulen että jotkut viisaat kasvatuksen ammattilaiset on saattanut jopa pilkkoa lapsuuden osiin. Sitä mä en tässä sen enempää analysoi, mutta jooooojooooo, mä tiedän!!!
Kouluikähän on lapselle mullistava ikä saavuttaa. Lapsesta tulee niinkun "iso". Tässä vaiheessa yleensä lasten ja vanhempien käsitykset siitä, kuinka "iso" lapsi oikeastaan on, poikkeaa melko vahvasti. Meinaan nyt sitä, että lapselle itselleen se on ratkaiseva askel kohti täysi-ikäisyyttä (hei, kuka EI odottaisi sitä että on täysi-ikäinenn!!!!), kun taas vanhemmille se on usein lähinnä symboolinen juttu tai sitten sydäntä ahdistava kokemus siitä, että lapsihan tosissaan itsenäistyy, eikä asialle voi mitään....
Toki ainahan se on perheen ylpeilyn aihe ja kyynelten vuodatuksien paikka ku "meidän Aapo on jo niin iso että se menee ekaluokalle tänä syksynä". Sitä sitten vatvotaan, mietitään, tutustutaan kouluun ja koulumatkaan, otetaan lomaa töistä ja tehdään henkistä työtä, jotta saatetaan meidän pikkuvaavi toiselle askeleelleen itsenäistymisen tiellä (eka askel lienee se, kun Aapo meni päiväkotiin).
Siitä huolimatta, että Aapo on jo NIIIIIN iso, että se on ekaluokalla, niin parturissa emme maksa aikuisten hintaa! Emme hitto vie maksa, eihän seitsemänvuotias ole aikuinen, EI EI EI!
Ja bussissa emme varmasti osta lippua! Varmistamme vielä ennen bussiin nousemista, että" jos bussin kuljettaja kysyy sinulta Aapo kuinka vanha sinä olet, muista vastata sedälle että 6!"
Tosiasia on kuitenkin se, että kouluikäisen hiuksissa on jo yhtä paljon leikkaamista, kuin vanhempien ihmistenkin hiuksissa... Puhumattakaan siitä, että bussissa kouluikäinen lapsi on jo liian iso istumaan äidin sylissä ja näin ollen tarvitsee oman istuimen autossa. Siitä omasta istuimesta valitettavasti täytyy tässä yhteiskunnassa maksaa.
Noniin, nyt kun te kaikki äidit olette mulle vihaisia, miettikäähän hetki tätä seuraavaa... Mun mielestä lasten hiustenleikkuun voisi olla jopa kalliimpaa kun aikuisten. Jotta lasten hiuksista saa edes hieman onnistuneet, vaatii se pitkää pinnaa, huumoria, taikatemppuja, satuja, mielikuvitusta ja erilaisia roolileikkejä. Muistaakseni kampaamokoulussa ei opetettu mitään noista. No okei, ehkä pitkää pinnaa hieman... Pointtina se, että arvostakaa sitä kampaajatätiä tai -setää, joka saa teidän murusenne hiukset leikattua, edes sen verran, että mukisematta maksatte sen hinnan, minkä kyseinen liike on hinnastoonsa määrittänyt!
Useimmissa salongeissa lapsen ikä määritetään alle 7-vuotiaaksi. Se on hyvä ikä. Eikö lapsi jo itsekin pidä itseään isona sen jälkeen?
Mun piti tässä kirjoitelmassani myös ottaa kantaa Yle:n kohuttuu dokumenttiprojektiin Kakola. Mahtava katselmus nykynuorison asenteisiin ja ajatuksiin. Tää homma vaan karkais sen verran käsistä, että päätän jättää asian puimatta. Kuitenkin lämpimästi suosittelen, että ohjelmaa katsottaisiin jokaisessa kodissa ihan koko perheen voimin. Sen voisi esittää jopa ylästeiden auditoriossa, jotta ohjelma tavoittaisi mahdollisimman monta teini-iän ongelmissa möyrivää lasta. Hyvä Yle, asiaa!!!!
Ja vielä viimeiset sanat: MÄ TYKKÄÄN LEIKATA LASTEN HIUKSIA. LAPSET ON (useimmiten) IHANIA, AVOIMIA JA REHELLISIÄ ASIAKKAITA!!! Tämän teksti oli tarkoitettu vanhemmille, jotka eivät aina ole niin ihania, avoimia ja rehellisiä. Vanhemmat, teidän harteilla lepää meidän yhteiskuntamme tulevaisuus. Lastenne asenteet ja arvostuksen kohteet meidän tulevaisuuden maailmassa peritään teiltä. Miettikää siis, millaisen mallin haluatte pikkuisillenne antaa!
Vilpittömästi, ensi viikon torstaita ja Yle TV2, klo 22.05 odottaen,
CS
:)
Ja hei, kiitos sinä joka viime kertaiseen tekstiin kommentoit, mahtavaa!!!!
torstai 11. marraskuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)