Joululahja ostoksilla

Tarina melko rumasta, lihavasta naisesta, joka osti itselleen joululahjaa....

Olipa kerran eräs kampaaja, joka sattui olemaan työvuorossa. Päivä oli kuten muutkin tavalliset päivät, kauppa kävi mukavasti ja asiakkaita piisasi, kunnes sitten...
Ovesta leijaili sisään ähisten ja puhisten rouva. Rouvalla oli kulahtaneen punaiset hiukset, noita-akan nenä ja hän oli silminnähden ylipainoinen. Rouvan liikehdintä muistutti lähinnä isokokoista villisikaa, joka yrittää puikkelehtia huomaamattomasti hyllyjen välissä, mutta pitää niin kovaa puhinaa, että vanhan aikaiset höyryjunatkin tuntuvat hiljaisilta siinä rinnalla.

No, rouva oli jo aikaisemmin vieraillut kyseisessä kampaamoliikkeessä katsastamassa valikoimaa. Hän oli päättänyt hankkia erään joulutuotepaketin itselleen, koska hinta oli huomattavasti normaalihintoja halvempi.

Hän lipui kyseisen myyntihyllyn luo ja myyjä seurasi perässä. Ensimmäisenä kysymyksenään hän alkoi kauhistella paketin hintaa. "Ai, että. Eikö tämä ollut edullisempi viimeeksi kun täällä kävin!?! Kuinka tämä hinta on nyt näin paljon noussut??" Asiaa sitten tarkasteltiin myymäläpäälliköltä, joka totesi ykskantaan "Ei, kyllä hinta on aina ollut sama.".

Siinä sitten hinta-asiasta päästiin yhteisymmärrykseen ja siirryttiin kohti kassaa. Kassalla se vasta olikin sitten tilanne. Tuo kyseinen tuotepakkaus oli pakattu niin, että laatikko-osa oli läpinäkyvää muovia ja alaosassa oli pahvinen alusta, jonka avulla paketti siis pysyi pystyssä, ja pahvialusta oli irtonainen. Myyjä siinä sitten kysymään, että "mikäli paketti tulee rouvalle itselleen, voisiko pahvialustan ottaa pois, jotta paketin saisi pakattua pienempään pussiin."
Tämähän rouvalle sopi ja myyjä teki työtään, otti pahvin pois ja oli pakkaamassa pakettia läpinäkyvään muovipussiin. Yhtäkkiä vastapäätä kuului hirveä huuto:
"EI ÄLÄ PAKKAA SITÄ LÄPINÄKYVÄÄN MUOVIPUSSIIN!!! En tahdo että kaikki näkevät mitä olen ostanut."
Myyjä siinä sitten pahoittelemaan ja vaihtamaan pussia toisenlaiseen.
No tilanne oli se, että läpinäkymätön pussi olikin sitten melko suuri ja myyjä oli sitten ystävällisyyttään laittamassa pahvialustaa takasin paikalleen. Taas vierestä alkoi kuulua mylvintää: "EI, EI, ÄLÄ LAITA SITÄ PAHVIA TAKAISIN, SE ON NIIN PAINAVA." Myyjän ilme oli hetken aikaa hieman kysyvä, onhan pahvinpalanen varmasti ainakin 30g... "Kun minulla on sitten niin paljon kannettavaa ja tuo painaa hirveän paljon." Selvä, ei pakata pahvia mukaan lainkaan, ja rouva oli tyytyväinen.
Siinä oli sitten tuote pussitettu ja rahapolitiikka hoidettu, niin rouva alkaa tunkemaan muovikassia käsilaukkuunsa. Oli se hyvä, että se vaihdettiin läpinäkymättömään pussiin, jottei kukaan näkisi mitä hän on ostanut! No, onneksi kaikki ei mennyt ihan hukkaan, sillä eihän se paketti sinne laukkuun mahtunut. No, siihen rouvalla oli kyllä vielä pieni murhe. Ku hänellä sattui olemaan tapana aina jättää näitä muovipusseja joka paikkaan "ja nykyään ihmiset eivät palauta mitään, jos löytävät. On niin epärehellistä porukkaa." Aivan...

Nää on näitä joulupukin pieniä apureita nää tontut.... ;) CS

Aasiakkaita

Tässä on nyt tullut vietettyä pientä taiteellista paussia kirjoittamisesta henkilökohtaisiin syihin vedoten, but now I´m back in business... Asiakkaat on meidän työn perusta ja kulmakivi. Viihdyttäviä tilanteita ja ihania aiheita mun kirjoitelmiin. Tässä taas pari tarinaa.

Eräs asiakas taannoin tuli luokseni kyselemään aikaa hiusten värjäykseen ja leikkaukseen. No, siinä sitten sumplimme aikaa ja asiakas kysyi minulta: "Voinko tulla liukumalla?" Ai että kun olis välähtänyt siinä sanoa, että minulle on aivan sama millä tyylillä rouva tulee, tulee vaikka kierimällä, kunhan tulee sovittuna aikana! No, enpä kuitenkaan hoksannut asiaa ja ilmaisin tuon liukuvan aikakäsitteen olevan vieras ajanvarauksella toimivassa yrityksessä. Asia oli ok asiakkaalle.

Rouva saapui sitten sovittuna aikana paikalle ja istuutui hyvin itsetietoisena penkkiin. Aloitimme keskustelun siitä, mitä hänelle tulisi tehdä. Vaatimuslitannia oli suurinpiirtein tälläinen: "Mä tahtoisin sellaisen värin, joka on ihan erilainen kun tämä nyt on (siis tyvikasvua 5cm, latvat vaalennetut ja kuivat kuin Ryvita -näkkäri...), hiusten pitäisi olla kiiltävät, terveet sekä tuuheat ja leikkauksen pitää olla sellainen että tukka pysyy hyvin kun laitan sen. Paitsi että sitä ei tarttis kauheesti laittaa, kun ei mulla ole aamuisin aikaa." Mä katsoin naista hetken aikaa huuli pyöreänä, keräsin ajatukseni ja kohteliaasti kysyin että "ymmärrättehän te hyvä rouva, että olen pelkkä kamjaaja, mikäli taikuria tarvitsette...?" No okok, mä myönnän, jos mun lauseesta otetaan vittuilu pois, ei jää muuta kun suu auki...

Mites sitten tää seuraava... Eräs tyttö on käynyt useita kertoja liikkeessämme huollattamassa teippipidennyksiään. Ennen viimeisintä kertaa, jolloin pidennykset siis otettiin kokonaan pois, oli muutama teippikiinnitys pettänyt ja hiukset tipahtanut pois (sellaista tosiaan joskus sattuu). Tyttö tuli siis ottamaan pidennykset pois päästä, maksoi ja lähti pois. Ei mennyt aikaakaan kun tytön äiti tulee paikalle huutamaan kampaajalle suoraa huutoa siitä, että miten hiukset voivat pudota päästä, hiuksethan ovat kuitenkin 400€ arvoiset!?!????!!!! Tässä vaiheessa mieleeni nousee kysymys, että miten hiusten arvo liittyy teippikiinnityksen pysymiseen..? Hiuksia ei kuitenkaan ollut ostettu meidän liikkeestämme, vaan ne oli tuotu asiakkaan omasta toimesta jostain muualta...

Kampaaja, joka tilanteeseen joutui, oli hieman hämmentynyt. Useinkaan emme joudu kohtaamaan reklamaatioita enää sen jälkeen, kun kaikki todistusaineisto on hävitetty. Aikansa huudettuaan äiti lähti kampaamostamme tuohtuneena ja huusi mennessään ottavansa kyllä yhteyttä meidän Helsingin päähän. No, sen yhteydenoton minäkin haluaisin nähdä, meidän yrityksellä ei nimittäin ole Helsingissä mitään päätä :D

Tälläinen avaus tällä kertaa. Ensi kerralla pitää muistaa kertoa teille lihavasta punatukkaisesta naisesta, joka kävi ostamassa joululahjaa itselleen!! ;) CS

Shampoota kosteussuojalla

Tuotteiden ostaminen voi olla monille hankala asia. Pelkkä shampoon valinta, saattaa tuottaa harmaita hiuksia. Ja ihmekös tuo, kun valikoimaa on vaikka millä mitalla. Mistä ihmeestä löytäisi shampoon joka suojaa väriä, tuuheuttaa, silottaa, korjaa vauriot, föönaa hiukset, kastelee kukat ja lämmittää saunan?

Eräänä päivänä asiakas tuli kysymään kolleegaltani shampoota, jossa ei ole mitään sivuvaikutuksia. =) Mitä? Niin, saisinko sellaisen shampoon, jossa ei ole sivuvaikutuksia? Tänäkin päivänä minua kiinnostaisi tietää, millaisiahan sivuvaikutuksia niissä shampoissa sitten on ollut...? Päänsärkyä? Ilmavaivoja?

No, itsellenihän kävi kerran niin, että asiakas tuli näyttämään minulle tekstiviestillä tiettyä tuotetta, jota hänelle suositeltiin. Hän ehdottomasti halusi vielä, että minä kertaan tuotteen ominaisuuksia hänelle ja minä tein työtä käskettyä. Kerroin hänelle aivan juuri niinkuin tuotteen maahantuojan kouluttaja oli minua opettanut kertomaan (tarkistin nämä myyntiargumentit vielä jälkeenpäin tuotekuvastosta). Asiakas sitten päätyi ostamaan tuon kyseisen hoitoaineen.
Eipä mennyt kuin pari päivää, niin asiakas tulee liikkeeseemme ja alkaa huutaa minulle pää punaisena, kuinka minä olen pilannut hänen tukkansa!!!! Olen myynyt hänelle aivan väärän tuotteen! Mitäpä siihen muuta sitten sanomaan, kun että voi kamalaa....

Nykyään on suurta muotia, että kaikissa tuotteissa pitäisi olla lämpö- ja kosteussuoja. Kuitenkin mulla on pari pointtia tähän...
Jos joku keksii, miksi shampoossa pitää olla kosteussuoja, voitteko kertoa sen mullekin! Mä tiedän oikeasti yhden shampoon, jossa on kosteussuoja. Olen kokeillut kyseistä tuotetta ja kyllä, hiukset kastuu suihkussa siitä huolimatta!!! Maksoinkohan turhasta...?
Tapahtui myös seuraavaa... Eräs asiakkaistamme kyseli shampoota lämpösuojalla. Mieleeni kumpusi vain yksi kysymys: Kannattaako ottaa niin kuumia suihkuja, että tarvitsee lämpösuojan shampooseen?

Onneks kuitenkaan kaikki asiakkaat eivät tule etsimään shampoota. Eilen tuli yksi rouva meidän liikkeeseen etsimään itselleen muotovaahtoa. Kyselin hieman tarkempia tietoja siitä, miten hän tuotetta tahtoi käyttää ja samalla selitin, miten hänen tulisi toimia, jotta hiukset saa hyvin kohoamaan. (Rouva oli juuri tullut kampaajalta, jolta oli saanut uuden frisyyrin). Pöyristynyt rouva katsoi minua kuin hullua ja kysyi "eikö teillä ole sellaista tuotetta, joka kohottaisi hiukset itsestään, onko tämä pakko föönata?". Jäi sitten kaupat tekemättä...

=)

Huonot kampaajat eläkkeelle!

Mä oon monta kertaa ihmetellyt sellaista asiaa, että mitähän kaikkea paskaa kampaajat suoltaa asiakkaille, kun ovat itse liian laiskoja tekemään työn kunnolla, tai muuten vaan omat tiedot tai taidot eivät riitä...!?! Kyllä, ymmärsit oikein. Olen useasti urani aikana kuunnellut asiakkaiden kertomuksia siitä, kuinka hänen kampaajansa sanoi sitä ja tätä. Ja ne asiakkaat todella uskoivat, mitä tuo kampaaja heille oli sanonut.

Yleisimpiä ehkä ovat nuo hiusten leikkauksiin liittyvät lausahdukset; "teillä on niin paha pyörre täällä niskassa, että tämä niska on pakko jättää pidemmäksi." Öööööö, miksi? Jos omat taidot eivät riitä leikkaamaan hiuksia erilaisiin malleihin, huolimatta pyörteistä (kaikilla asiakkailla on pyörteitä), suosittelisin lämpimästi taitojen päivittämistä kurssien muodossa tai alan vaihtoa. Vastaavanlaisia tapauksia erilaisissa tilanteissa riittää viikottain...

Ja yks asia, mikä mua suorastaan vituttaa on tää punapigmenttiasia. Jos vaalennus ei oikeen onnistu ja hius jää keltaiseksi, ni laitetaan se punapigmentin syyksi. "Sun hiuksissa on niin paljon punapigmenttiä". Joo, siitähän se onkin kiinni, eikä esimerkiksi siitä, että et uskaltanut käyttää riittävän vahvoja väriaineita hiuksen vaalentamiseen. Tosiasiahan on se, että kaikissa ei valkoisissa hiuksissa on punapigmenttiä, eikö? Voitte tarkistaa vesiväreillä, että tarvitaanko ruskean syntymiseen punaista? Vaikka ihan vaan tosi tosi tosi vaaleen ruskean...

Yhdestä asiasta mä kuitenkin oon tosi tyytyväinen! Onneksi se sukupolvi kampaajista, jotka eivät uskalla tai halua leikata pitkiä hiuksiä lyhyiksi, jää kohta eläkkeelle! Muutama vuosi tästä eteenpäin, ni mä aion kohottaa asialle maljan!!! Mä en nimittäin ole tänä päivänäkään vielä keksinyt, miksi pitkiä hiuksia ei saisi leikata lyhyiksi, mikäli asiakas niin toivoo. Kuitenkin, nämä iki-ihanat pitkien hiusten fanit, ovat kuulemani mukaan jopa kieltäytyneet leikkaamasta hiuksia lyhyiksi. Aivan, kieltäytyneet. Eikö maailma olisikin parempi paikka elää, jos kaikki huonot kampaajat jäisivät eläkkeelle! Onneksi se päivä vielä koittaa!!!

Ja tähän loppuun vielä. Mä tapasin yhen kundin baarissa viikko sitten. Me juteltiin vartti ja siinä ajassa kerkesin jotenkin (en tajua...) kertomaan, että kirjotan blogia. No hän sitten välttämättä tahtoi, että mainitsen hänet blogissani. Okei, no mähän sitten tietty lupauduin. Mä siis lupasin haukkua häntä vanhaksi perunaksi. No niin. Sinä tyyppi siellä Hesan baarissa, olet vanha peruna. Mä pyrin aina tekemään, mitä lupaan... Anteeksi lukijat tästä, olen äärettömän pahoillani!!!

Lasten kanssa

Lapset on vallan hauska asiakaskunta. Parhaimillaan pieni liberopöksy istuskelee hiljaa paikallaan, tuijottaa peiliin ja antaa kampaajatädin (tai -sedän) tehdä työnsä rauhassa. Joskus on jopa niin veikeitä asiakkaita, että heidän kanssaa voi jutella kaikenlaisista maailmaa mullistavista asioista, kuten joulupukista ja sen kaltaisista asioista. Kuitenkaan aivan joka kerta, asia ei ole näin mutkatonta...

Pienin paha on se, että pää pyörii ympyrää kun karuselli. Suurin paha on se, että itkuraivoinen pieni ihminen roikkuu isän kaulassa kiinni, koska se kampaajatyyppi yrittää tappaa. Lapset on lapsia, ei siinä mitään, mutta mitä tekee vanhemmat!!?!?!!

Ensinnäkin, jos nyt puhutaan siitä lapsen ihka ensimmäisestä tukkakeikasta. Helpostihan siitä aletaan jutella kotona viikkoa ennen itse tapahtumaa. Siitä höpötellään ja höpötellään. No totta hemmetissä jos jotain asiaa odottaa viikon (viikko on lapselle vähintään kuukauden mittainen), ni jännitys kasvaa. Mä oon lanseeranut tälle asialle nimen ja se on "joulusyndrooma". Tiedättekö, jouluaattoa odotetaan kovasti ja sitä niin jänskää joulupukkia. Kun pukki tulee, niin mennään piiloon äidin hameen alle ku pelottaa niin hemmetisti.

Joo, no ei siinä sit viel tosiaankaan kaikki. Oon nimittäin nähnyt myös sellasta, että pikku Jaska on ihan kiltisti tuolissa, mutta pää pyörii niin vimmatusti että terve. No siinä iskä sitten päättää puuttua peliin ja ottaa siitä päästä kiinni, että pidetääs tätä päätä nyt paikallaan. Tollaisen kokemuksen jälkeen onkin varmaan hemmetin hienoa seuraavan kerran sitten tulla parturille!!! Ja kaikenlisäksi, miten ihmeessä mä pystyn leikkaamaan tukkaa, jos jonkun käsi on siinä edessä???

Ei muuta ku lapsoset parturin penkkiin ihan extemporee vaan. Ihan niinku sitä olis tehty jo monia kertoja aikaisemminkin! Ja niin nopeesti kappa kaulaan, ettei siinä ehdi itkeskellä. Sitten isi ja äiti odotustilan penkeille istuskelemaan ja lueskelemaan Apua ja Annaa, niin että hiustäti saa tehdä työnsä ihan rauhassa!!! Uskokaa mua, monet lapset on vieraille ihmisille oikeesti paljon kiltimpiä kahdenkesken, kuin sillon kun oma äiskä vahtii vieressä... Haluisitko ite, että joku pilais sun kampaamokäynnin tuijottamalla sua puoli tuntia siinä vieressä?

Ja yks juttu vielä. Ne sprayvärit ei tee lastasi värjäysaddiktiksi. Se, jos vähän vihreää vesipesussa lähtevää väriä suihkuttaa 3-vuotiaalle, ei ole vakavaa, ei vaarallista, ei aiheuta riippuvuutta eikä ole liian aikuismaista (vai kuinka monelle 30-vuotiaalle laitetaan vihreitä raitoja sprayvärillä kampaajalla...?). Ne on lapsille tarkoitettu tuote ja älkää tulko selittämään mulle sellasta pa..aa, että meidän tytär on vielä liian pieni sellaiseen. Joo, niinhän se varmaan on, ja 15-vuotiaana liian iso!!!

Ihan kiva

Palaute. Mun mielestä on kertakaikkiaan fantastista saada hyvää palautetta. Se ikään kuin tsemppaa eteenpäin ja kertoo mulle, että mä oon ihan oikealla polulla. Tän asiakkaan mä tein onnelliseksi juuri tälläisellä toiminnalla ja palvelulla. Harmi on se, että postitiivista palautetta vaan saa mielestäni ehkä liian harvoin. Useimmiten negatiiviset tunteet osoitetaan huomattavasti helpommin.

Negatiivisessa palautteessa ei mun mielestä ole mitään vikaa. Itseasiassa mä mielelläni otan ne vastaan. Mä katsokaas tahdon kehittyä niin ammatillisesti, kuin ihmisenäkin. Jotenkin negatiivisen palautteen kautta joutuu aina kattomaan itteään peiliin, mitä mä voisin tehdä paremmin!?!

Mä en vaan tajua että MIKÄ SUOMALAISIA OIKEEN VAIVAA!!!?????? Miksi sen palautteen antaminen on niin samperin vaikeaa??? Penkissä istuvalta asiakkaalta kun kysyy, että no ”miltä se uusi tukka nyt vaikuttaa” vastaus on usein ”joo, tää on IHAN KIVA tai IHAN HYVÄ”. Voi per…le!!! Mitä helvettiä tarkoittaa ihan hyvä? (Anteeksi että kiroilen!)

No mähän siis otin selvää, että mitä tää ”ihan” tarkoittaa. Englanniksi sen voi kääntää viidellä eritavalla: all, just, quite, totally ja exactly. Kaikki sanat on vähän erikuuloisia ja niistä jää pikkaisen erilainen maku suuhun. Mutta ei, meillä Suomessa on päätetty, että me käytetään vaan tätä yhtä sanaa, koska meillä ei ole totuttu antamaan palautetta. Ei hyvää, eikä huonoakaan. Jos mä vaan sanon että ihan, ni sit mulla on oikeus mennä kotiin ja haukkua kaikille kavereille tätä tukkaa, koska sehän on leikattu päin per…tä ja mä en vaan viittiny sanoa sille kampaajalle suoraan. Ja sit jos mä oonkin tosi tyytyväinen tähän uuteen lookiin, ni enhän mä sitä sille kampaajalle voi sanoa, koska meidän pitää ylläpitää tätä naapurikateutta, eikä mitenkään voida kehua toisen onnistumista, sehän saattaa olla multa itseltäni vaikka pois jostain!!!

Ens kerran mä teen niin, että jos asiakas on edellisellä kerralla sanonut mulle, ”ihan kiva”. Mä kysyn siltä, että mitä me voitais tänään tehdä, ettei sun hiuksista tulis ihan kivat, vaan jotain paljon parempaa!!!! Lypsetään sen hemmetin ihan pois sieltä! Mä taidan perustaa Facebookiin yhteisön ”Ihan -sana pois suomenkielestä”, liityttekö jäseniksi?

Mutta mun mielestä on ihan kiva, että te jaksatte lukea edelleen mun blogia. Itseasiassa se on pirun hienoa jakaa ajatuksia teidän kanssa ja vielä upeampaa että te jaksatte lukea tätä, eikä siinä ole mitään ihan!!!!!!!!! <3

Alennuksia alennuksia

Ystävät, tänään me käsitellään alennuksia. Aivan, luitte ihan oikein, alennuksia. No, kysymyshän varmaan herää mieleen, että miten alennukset liittyy kampaamoon? No periaatteessa ei mitenkään. Tokihan on olemassa esimerkiksi etukortteja, jotka oikeuttavat johonkin etuun. Joissain tapauksissa se saattaa olla vaikkapa prosenttialennus, toisessa tapauksessa ehkä kymmenennen leikkuukerran jälkeen saa leikkauksen veloituksetta. Kyllä, nämä edut ja alennukset mä ymmärrän täysin. Tarkoitushan on sitouttaa asiakas juuri meidän liikkeeseen, palkita siitä että hän on käynyt lojaalisti juuri meidän parturissa.

Meidän kauppakeskuksessa toimii myös henkilökunnan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu kortti. Sitä näyttämällä saa useimmista liikkeistä alennuksia, meidän liikkeestä kortilla myönnetään 10% alennus tuotteista ja palveluista. Korostan nyt sanaa HENKILÖKOHTAISEEN KÄYTTÖÖN. Suomenkielen sanakirjasta voi katsoa tulkinnan sanalle henkilökohtainen. Mä en ole itse vielä katsonut, että kuinka se on sinne kansankielellä selostettu, mutta olen tähän asti elänyt siinä luulossa, että se ei tarkoita mitään seuraavista: aviomies, lapsi/lapset, ystävät eikä sitä tyttöä joka käy kusettamassa perheen Murrea. Korjatkaa, jos olen väärässä!!!

No, eipä toi edellinen mitään, mutta sitten on nää ”oikeat” asiakkaat. Jos joku tulee vielä yhden kerran kysymään multa ”tiukkaa hintaa”, ni mä HAJOAN! Mikä on tän shampoon tiukka hinta? WTF!!! Menkääkodinkonekauppaankysymäänniitähelvetintiukkojahintoja!!!!!!!!!!!! Mitä ne odottaa että mä vastaan tollaiseen kysymykseen? ”Siis tän shampoon lähtöhintahan on tän 9,90€, mut katotaas sulle nyt sit tän päivän hinta! Joo kuulkaa hyvä Rouva, Teillä kävi nyt tuuri. Vain tänään ja vain Teille hinta on 6,90!!! Laitetaanko pakettiin???”.

Tässä eräs päivä meillä oli kauppakeskuksen alennuspäivät (kuten Stockan Hullut Päivät). Meillä oli tarjouksessa paljon kampaamotuotteita puoleen hintaan. Eräs rouva osti kolme kappaletta näitä alennettuja tuotteita. Kassalla sitten vielä viitsi kysyä, että ”oliskohan teillä tähän kaupanpäälle vielä jokin matkatuote tästä samasta sarjasta?”. No mitähän luulisit, onko meillä??? Mä en sit oikeen viittinyt siihen sanoa yhtään mitään. Teki mieli vaan huutaa sille naiselle: ”Ota ne tavarat siitä tiskiltä ja juokse v...u niin kauas kun ehdit sillä välin kun mä lasken viiteen ja toivo, että mä en löydä sua!”

Ennen kun mä lopetan tän tarinoinnin, ni pakko vielä yks juttu kertoa :)
Jos tavaraa on alennettuun hintaan myynnissä, niin todella usein kuulee kysymyksen ”onko nämä vanhoja tuotteita?” Siis joo, todennäköisesti on! Toikin shampoo on varmaan kymmenen vuotta vanhaa. Saattaa käydä niin, että kun ensimmäisen kerran peset sillä niin se vie kaiken värin sun hiuksista. Tokalla kerralla saattaa jo lähteä koko tukka päästä!!! Mutta koska se on alennustuote, me ei anneta sille mitään takuuta, eikä sitä voida vaihtaa takaisin. Sitä saa mitä tilaa, halpa ei useimmiten ole hyvää ;)

Vetoan nyt teihin: Älkää pyytäkö alennusta kampaamoliikkeessä! Seuraavaan kertaan =)

Kampaaja vaihtoon

Jutellaanpa tänään siitä, että millä ihmeen perusteella asiakkaat valitsee kampaajan? Ehkä varmaan yksi on suosittelu, jollain tuttavalla on tosi hienot hiukset ja hän hehkuttaa sitä. Tai sitten ehkä on tullut pettymyksiä ja sen tähden lähdetään etsimään uutta kampaajaa. Kampaajakäynti on kuitenkin aina kovin henkilökohtainen asia monille. Sen takia me hiusalan ammattilaiset joudutaan kohtaamaan jos minkälaisia tilanteita työssämme. Usein ne tilanteet on tosi positiivisia, mut sit välillä ne on kyllä jotain ihan muuta...



Mä tahtoisin joskus kokeilla rajoja asiakaspalvelussa. Olis niin hienoa joku kerta, kun asiakas alkaa neuvomaan mua tekemään työtäni, lykätä sakset ja kampa käteen ja pyytää näyttämään mallia! Miksi ylipäätään kampaajalle mennään, jos lähtökohta on se, että ei voida luottaa toisen työhön? On pirun ärsyttävää, että me kuitenkin käydään se muutaman vuoden koulu (tai toiset käy sellasen muutaman kuukauden pikakoulun), ni sit joku daami tulee penkkiin istumaan, ja puuttuu ihan jokaikiseen pikkuseikkaan. "Joo, mä ymmärrän, että nää on Rouvan ihan omat hiukset, mutta jospa mulla silti on oikeus omiin toimintatapohin. Sitten kun mä tulen sulle kammattavaksi, ni tee sitten niinkuin itse olet tottunut." Ai että, ton kun uskaltais joku kerta sanoa :)

Mun kolleegalle kävi tässä taannoin sellanen juttu, että eräs rouva kävi useamman kerran hänen käsittelyssään, eikä kertaakaan ollut tyytyväinen. Millon oli liian vaalea, milloin liian tumma, edes föönausta tämä ystäväni ei osannut tehdä oikein. MITÄ V....UA! Minkä ihmeen takia pitää käydä sellaisella kampaajalla, jonka työhön ei ole tyytyväinen!!!! Vai onkohan suomalaiset vaan sellaisia asiakkaita, että on välttämätön pakko vaan saada huomauttaa jostain. Eikö voi vaan olla vilpittömän tyytyväinen siihen, että toinen on nähnyt kauheesti vaivaa! Mä ymmärrän kyllä sen, että aina ei mekään onnistuta, mut silti!

No, ONNEKSI mulla on paljon paljon ihania asiakkaita, jotka antaa mun tehdä just ihan mitä mä tahdon! Siihen mä oon tähdännyt urallani. Musta on ihanaa olla luotettu ja musta on ihanaa joka kerta, kun joku asiakas tahtoo just mulle uudestaan! Kiitos teille kovasti, te viette mun uraani eteenpäin!!!

Testerimummo

Tiedättekö sen asiakastyypin, joka pitää myyjän varattuna kauhean pitkiä aikoja aivan turhanpäiväisellä kyselyllään? Hän haluaa kuulla joka ikisestä tuotteesta ihan kaiken, on itse kuitenkin jo tutustunut kaikkiin tuotteisiin ja käyttää vain parhaimpia merkkejä. Kuitenkaan ei usko mitään, mitä hänelle tuotteista kerrotaan, koska "mun oma kampaaja sanoi sitä ja tätä...". Tämä kyseinen asiakas tulee usein silloin, kun kauppa on täynnä muitakin asiakkaita. Usein hänet tunnistaa siitä, että vaikka olisin palvelemassa jotakuta muuta asiakasta, hän tulee kovaäänisesti keskeyttämään meidät. Näitä asiakkaita riittää, itseasiassa kohteesta aasiakas.net voi lukea monia ihastuttavia tarinoita juuri heistä!

Haluan kertoa teille muutamalla sanalla politiikkaamme koskien ilmaistestereitä. Annamme mielellämme tuote-esittelyn yhteydessä testerin, mikäli meiltä sellainen sattuu löytymään. Vielä mieluummin annamme testerin asiakkaalle, joka ostaa jotain, jotta hän voi tutustua myös vaihtoehtoiseen tuotteeseenkin. Me emme kuitenkaan jaa testereitä avokätisesti jokaiselle, joka niitä tulee kysymään, johtuen siitä, että testeritkään eivät ole aina ilmaisia. Niillä on melko usein jokin syvempi tarkoitus, kuten esimerkiksi saada asiakas ostamaan tuote myöhemmässä vaiheessa.

Nyt on kuitenkin aika tutustuttaa teidän yhteen liikkeemme vakio"asiakkaista", Testerimummoon. Testerimummon tunnistaa jo kaukaa. Hänellä on papiljotit käärittynä tiukan huivin alle. Jalassaan hänellä on Adidaksen verkkarit ja kädessään usein paljon ostoksia (lue:iso muovi- tai kangaskassi).
Testerimummo on kuin mikä tahansa mummo muuten, mutta hänen päämääränsä elämässä (olen siis tullut tähän lopputulokseen pitkällisen pohdinnan jälkeen) on kerätä ilmaistestereitä niin paljon kuin mahdollista, eikä hänellä ole aikomustakaan ostaa tuotetta, vaikka se olisi miten hyvä hänen hiuksilleen.
Testerimummo tupsahtaa liikkeeseemme usein hyvin kiireisen oloisena. Hän pudottaa kantamuksensa keskelle lattiaa, heittää takin niiden päälle ja alkaa kyselemään. Jossain vaiheessa kyselemistään hän sitten laukaisee tuon niin tutun lauseen: "Onko tästä testeriä olemassa?". Yleensä meillä ei (ei siis oikeasti ole) ole testereitä ja joudumme tuottamaan pettymyksen. Kunnes sitten eräänä päivänä tapahtui valtava virhe!

Yhtenä kertana testerimummon kysellessä testeriä, meiltä sattuikin sellainen löytymään ja myyjämme antoi mummolle testeripussukan. VIRHE!
Tämän jälkeen testerimummo kävi tiuhaan, useaan otteeseen jopa saman viikon aikana. Hän tahtoi lisää tuota ihanaa hoitoainetta kokeiltavaksi. Ostaa hän ei sitä pystynyt. Kun hän oli jokaikiseltä myyjältä pyytänyt testeriä tuloksetta, otti hän toisen taktiikan. Nyt hän käy aina norkoilemassa ovelta, josko tuo kampaaja, joka hänelle testerin kerran antoi, olisi töissä ja hänen onnenpäivänsä jälleen koittaisi!!!!

Olemme ottaneet opiksemme, koska tietenkin haluamme palvella kaikki asiakkaamme hyvin, myös testerimummon. Keräämme nykyään kaikki testerit naistenlehtien välistä talteen jotta meillä on aina joku hyvä tuote kokeiltavaksi, oli se nyt sitten Elvitalin shampoo tai Lumenen kasvovoide...

Tämä teksti on omistettu Testerimummolle, kiitos että tuot valoa meidän työpäiviimme!

(PS. Se kampaaja, jolta testerin sait, ei ole enää meillä töissä. Tilalle on tullut uusia työntekijöitä, joilta voit taas tulla vapaasti kyselemään tuotenäytteitä kokeiltavaksi. He eivät vielä tunnista Sinua ulkonäöltä ja saattavat oikeasti antaa sinulle jonkin testeripussukan!)

Unelmien ammatti

Puhutaanpa hieman meidän ammattikunnasta, parturi-kampaajista. Muutama vuosi sitten kuulin sanonnan, joka ehkä joillekin saattaa olla jo ennestään tuttu; "kaikki parturi-kampaajat ovat huor.., mutta kaikki h...at eivät ole parturi-kampaajia." Tuolloin asia tuli kyllä aivan järkytyksenä mulle, ajatellaanko kampaajista todellakin noin???
Ammattiylpeys sai pienen kolauksen ja aloin tarkastella asiaa ehkä hieman laajemmasta näkökulmasta. Kyllähän se on pakko myöntää, että aika paljon meidän alalla on havaittavissa sellaista tiettyä "kevytkenkäisyyttä".

Mua on aina kiinnostanut oikeasti tietää, että millaiset ihmiset yleensä ottaa osaa näihin "metsästetään miehiä" -ohjemiin?!!! Tänään mulle selvis asia, kun satuin avaamaan just telkkarin kun sieltä tuli uusintana Unelmien Poikamiehen ensimmäinen jakso.
Kahdenkymmenen naisen seassa oli 2 kampaajaa ja 2 maskeeraajaa (luen heidät samaan kastiin hiusalan ihmisten kanssa), eli siis tyttöystäväehdokkaista oli 20% kauneusalan edustajia. Päättelin tästä siis, että parturi-kampaajat osallistuu niihin ohjelmiin!


Pitäisi varmaan yrittää ihan tosissaan nostaa meidän ammattikuntamme mainetta, mutta voin kertoa, että vähän vaikeeta siitä on tehty. Mikäli olette sattuneet seuraamaan tätä iki-ihanaa Bigbrotheria niin mun ei varmaan paljoa tartte selitellä.... Viime vuoden voittaja Anniina, voi hyvänen aika sentään... Ja tällä kaudella Lotta (toivottavasti ei voita). Yritä tässä nyt sit ylpeänä vastata, kun joku kysyy ammattia, olen parturi-kampaaja!!!
No, ehkä tästä tilittämisestä saattaa olla jotain hyötyä (todennäköisesti ei), jos ei muuta niin ainakin kaikki kolleegat inhoaa mua tän jälkeen :)

Moikka!

Mä olen toiminut parturi-kampaajana nyt seitsemän vuotta ja matkan varrelle on mahtunut niin hyviä, kuin vähän huonompiakin kokemuksia asiakkaisiin liittyen. Jokin aika sitten sain työkavereiden kanssa jutellessa ajatuksen, jospa alkaisin jakaa hieman kokemuksiani muiden kanssa ihan näin blogin muodossa. Tässä sitä nyt ollaan, kirjoittamassa ekaa kertaa tänne internetin ihmeelliseen maailmaan.

Mä pyydän jo tässä vaiheessa anteeksi, mikäli jossain vaiheessa tulen loukkaamaan jotakuta, tai mikäli joku vastentahtoisesti joutuu (tai pääsee) mun tekstin sisältöön. Tarkoitukseni ei ole paha, vain hieman viihdyttää jotakuta toista :) Otetaan huumorilla tää homma!

Ymmärrätte varmaan, että en voi suoraan kertoa, missä työskentelen. Voin kuitenkin valottaan sen verran, että työpaikkani sijaitsee ydinkeskustassa kauppakeskuksen sisällä. Hiuspalveluiden lisäksi, meillä on suurehko kampaamotuotemyymälä osana liiketoimintaamme.

Tän alkupriiffauksen jälkeen mä voinkin alkaa kerätä teille hyvää materiaalia siitä, mitä kaikkea kampaajan arki voikaan sisältää. Tuutte varmaan yllättymään, voin kertoa että meidän ala ei ole ollenkaan niin raskas kun monet luulee ;)