sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Joululahja ostoksilla

Tarina melko rumasta, lihavasta naisesta, joka osti itselleen joululahjaa....

Olipa kerran eräs kampaaja, joka sattui olemaan työvuorossa. Päivä oli kuten muutkin tavalliset päivät, kauppa kävi mukavasti ja asiakkaita piisasi, kunnes sitten...
Ovesta leijaili sisään ähisten ja puhisten rouva. Rouvalla oli kulahtaneen punaiset hiukset, noita-akan nenä ja hän oli silminnähden ylipainoinen. Rouvan liikehdintä muistutti lähinnä isokokoista villisikaa, joka yrittää puikkelehtia huomaamattomasti hyllyjen välissä, mutta pitää niin kovaa puhinaa, että vanhan aikaiset höyryjunatkin tuntuvat hiljaisilta siinä rinnalla.

No, rouva oli jo aikaisemmin vieraillut kyseisessä kampaamoliikkeessä katsastamassa valikoimaa. Hän oli päättänyt hankkia erään joulutuotepaketin itselleen, koska hinta oli huomattavasti normaalihintoja halvempi.

Hän lipui kyseisen myyntihyllyn luo ja myyjä seurasi perässä. Ensimmäisenä kysymyksenään hän alkoi kauhistella paketin hintaa. "Ai, että. Eikö tämä ollut edullisempi viimeeksi kun täällä kävin!?! Kuinka tämä hinta on nyt näin paljon noussut??" Asiaa sitten tarkasteltiin myymäläpäälliköltä, joka totesi ykskantaan "Ei, kyllä hinta on aina ollut sama.".

Siinä sitten hinta-asiasta päästiin yhteisymmärrykseen ja siirryttiin kohti kassaa. Kassalla se vasta olikin sitten tilanne. Tuo kyseinen tuotepakkaus oli pakattu niin, että laatikko-osa oli läpinäkyvää muovia ja alaosassa oli pahvinen alusta, jonka avulla paketti siis pysyi pystyssä, ja pahvialusta oli irtonainen. Myyjä siinä sitten kysymään, että "mikäli paketti tulee rouvalle itselleen, voisiko pahvialustan ottaa pois, jotta paketin saisi pakattua pienempään pussiin."
Tämähän rouvalle sopi ja myyjä teki työtään, otti pahvin pois ja oli pakkaamassa pakettia läpinäkyvään muovipussiin. Yhtäkkiä vastapäätä kuului hirveä huuto:
"EI ÄLÄ PAKKAA SITÄ LÄPINÄKYVÄÄN MUOVIPUSSIIN!!! En tahdo että kaikki näkevät mitä olen ostanut."
Myyjä siinä sitten pahoittelemaan ja vaihtamaan pussia toisenlaiseen.
No tilanne oli se, että läpinäkymätön pussi olikin sitten melko suuri ja myyjä oli sitten ystävällisyyttään laittamassa pahvialustaa takasin paikalleen. Taas vierestä alkoi kuulua mylvintää: "EI, EI, ÄLÄ LAITA SITÄ PAHVIA TAKAISIN, SE ON NIIN PAINAVA." Myyjän ilme oli hetken aikaa hieman kysyvä, onhan pahvinpalanen varmasti ainakin 30g... "Kun minulla on sitten niin paljon kannettavaa ja tuo painaa hirveän paljon." Selvä, ei pakata pahvia mukaan lainkaan, ja rouva oli tyytyväinen.
Siinä oli sitten tuote pussitettu ja rahapolitiikka hoidettu, niin rouva alkaa tunkemaan muovikassia käsilaukkuunsa. Oli se hyvä, että se vaihdettiin läpinäkymättömään pussiin, jottei kukaan näkisi mitä hän on ostanut! No, onneksi kaikki ei mennyt ihan hukkaan, sillä eihän se paketti sinne laukkuun mahtunut. No, siihen rouvalla oli kyllä vielä pieni murhe. Ku hänellä sattui olemaan tapana aina jättää näitä muovipusseja joka paikkaan "ja nykyään ihmiset eivät palauta mitään, jos löytävät. On niin epärehellistä porukkaa." Aivan...

Nää on näitä joulupukin pieniä apureita nää tontut.... ;) CS

torstai 10. joulukuuta 2009

Aasiakkaita

Tässä on nyt tullut vietettyä pientä taiteellista paussia kirjoittamisesta henkilökohtaisiin syihin vedoten, but now I´m back in business... Asiakkaat on meidän työn perusta ja kulmakivi. Viihdyttäviä tilanteita ja ihania aiheita mun kirjoitelmiin. Tässä taas pari tarinaa.

Eräs asiakas taannoin tuli luokseni kyselemään aikaa hiusten värjäykseen ja leikkaukseen. No, siinä sitten sumplimme aikaa ja asiakas kysyi minulta: "Voinko tulla liukumalla?" Ai että kun olis välähtänyt siinä sanoa, että minulle on aivan sama millä tyylillä rouva tulee, tulee vaikka kierimällä, kunhan tulee sovittuna aikana! No, enpä kuitenkaan hoksannut asiaa ja ilmaisin tuon liukuvan aikakäsitteen olevan vieras ajanvarauksella toimivassa yrityksessä. Asia oli ok asiakkaalle.

Rouva saapui sitten sovittuna aikana paikalle ja istuutui hyvin itsetietoisena penkkiin. Aloitimme keskustelun siitä, mitä hänelle tulisi tehdä. Vaatimuslitannia oli suurinpiirtein tälläinen: "Mä tahtoisin sellaisen värin, joka on ihan erilainen kun tämä nyt on (siis tyvikasvua 5cm, latvat vaalennetut ja kuivat kuin Ryvita -näkkäri...), hiusten pitäisi olla kiiltävät, terveet sekä tuuheat ja leikkauksen pitää olla sellainen että tukka pysyy hyvin kun laitan sen. Paitsi että sitä ei tarttis kauheesti laittaa, kun ei mulla ole aamuisin aikaa." Mä katsoin naista hetken aikaa huuli pyöreänä, keräsin ajatukseni ja kohteliaasti kysyin että "ymmärrättehän te hyvä rouva, että olen pelkkä kamjaaja, mikäli taikuria tarvitsette...?" No okok, mä myönnän, jos mun lauseesta otetaan vittuilu pois, ei jää muuta kun suu auki...

Mites sitten tää seuraava... Eräs tyttö on käynyt useita kertoja liikkeessämme huollattamassa teippipidennyksiään. Ennen viimeisintä kertaa, jolloin pidennykset siis otettiin kokonaan pois, oli muutama teippikiinnitys pettänyt ja hiukset tipahtanut pois (sellaista tosiaan joskus sattuu). Tyttö tuli siis ottamaan pidennykset pois päästä, maksoi ja lähti pois. Ei mennyt aikaakaan kun tytön äiti tulee paikalle huutamaan kampaajalle suoraa huutoa siitä, että miten hiukset voivat pudota päästä, hiuksethan ovat kuitenkin 400€ arvoiset!?!????!!!! Tässä vaiheessa mieleeni nousee kysymys, että miten hiusten arvo liittyy teippikiinnityksen pysymiseen..? Hiuksia ei kuitenkaan ollut ostettu meidän liikkeestämme, vaan ne oli tuotu asiakkaan omasta toimesta jostain muualta...

Kampaaja, joka tilanteeseen joutui, oli hieman hämmentynyt. Useinkaan emme joudu kohtaamaan reklamaatioita enää sen jälkeen, kun kaikki todistusaineisto on hävitetty. Aikansa huudettuaan äiti lähti kampaamostamme tuohtuneena ja huusi mennessään ottavansa kyllä yhteyttä meidän Helsingin päähän. No, sen yhteydenoton minäkin haluaisin nähdä, meidän yrityksellä ei nimittäin ole Helsingissä mitään päätä :D

Tälläinen avaus tällä kertaa. Ensi kerralla pitää muistaa kertoa teille lihavasta punatukkaisesta naisesta, joka kävi ostamassa joululahjaa itselleen!! ;) CS