tiistai 29. syyskuuta 2009

Kampaaja vaihtoon

Jutellaanpa tänään siitä, että millä ihmeen perusteella asiakkaat valitsee kampaajan? Ehkä varmaan yksi on suosittelu, jollain tuttavalla on tosi hienot hiukset ja hän hehkuttaa sitä. Tai sitten ehkä on tullut pettymyksiä ja sen tähden lähdetään etsimään uutta kampaajaa. Kampaajakäynti on kuitenkin aina kovin henkilökohtainen asia monille. Sen takia me hiusalan ammattilaiset joudutaan kohtaamaan jos minkälaisia tilanteita työssämme. Usein ne tilanteet on tosi positiivisia, mut sit välillä ne on kyllä jotain ihan muuta...



Mä tahtoisin joskus kokeilla rajoja asiakaspalvelussa. Olis niin hienoa joku kerta, kun asiakas alkaa neuvomaan mua tekemään työtäni, lykätä sakset ja kampa käteen ja pyytää näyttämään mallia! Miksi ylipäätään kampaajalle mennään, jos lähtökohta on se, että ei voida luottaa toisen työhön? On pirun ärsyttävää, että me kuitenkin käydään se muutaman vuoden koulu (tai toiset käy sellasen muutaman kuukauden pikakoulun), ni sit joku daami tulee penkkiin istumaan, ja puuttuu ihan jokaikiseen pikkuseikkaan. "Joo, mä ymmärrän, että nää on Rouvan ihan omat hiukset, mutta jospa mulla silti on oikeus omiin toimintatapohin. Sitten kun mä tulen sulle kammattavaksi, ni tee sitten niinkuin itse olet tottunut." Ai että, ton kun uskaltais joku kerta sanoa :)

Mun kolleegalle kävi tässä taannoin sellanen juttu, että eräs rouva kävi useamman kerran hänen käsittelyssään, eikä kertaakaan ollut tyytyväinen. Millon oli liian vaalea, milloin liian tumma, edes föönausta tämä ystäväni ei osannut tehdä oikein. MITÄ V....UA! Minkä ihmeen takia pitää käydä sellaisella kampaajalla, jonka työhön ei ole tyytyväinen!!!! Vai onkohan suomalaiset vaan sellaisia asiakkaita, että on välttämätön pakko vaan saada huomauttaa jostain. Eikö voi vaan olla vilpittömän tyytyväinen siihen, että toinen on nähnyt kauheesti vaivaa! Mä ymmärrän kyllä sen, että aina ei mekään onnistuta, mut silti!

No, ONNEKSI mulla on paljon paljon ihania asiakkaita, jotka antaa mun tehdä just ihan mitä mä tahdon! Siihen mä oon tähdännyt urallani. Musta on ihanaa olla luotettu ja musta on ihanaa joka kerta, kun joku asiakas tahtoo just mulle uudestaan! Kiitos teille kovasti, te viette mun uraani eteenpäin!!!

tiistai 22. syyskuuta 2009

Testerimummo

Tiedättekö sen asiakastyypin, joka pitää myyjän varattuna kauhean pitkiä aikoja aivan turhanpäiväisellä kyselyllään? Hän haluaa kuulla joka ikisestä tuotteesta ihan kaiken, on itse kuitenkin jo tutustunut kaikkiin tuotteisiin ja käyttää vain parhaimpia merkkejä. Kuitenkaan ei usko mitään, mitä hänelle tuotteista kerrotaan, koska "mun oma kampaaja sanoi sitä ja tätä...". Tämä kyseinen asiakas tulee usein silloin, kun kauppa on täynnä muitakin asiakkaita. Usein hänet tunnistaa siitä, että vaikka olisin palvelemassa jotakuta muuta asiakasta, hän tulee kovaäänisesti keskeyttämään meidät. Näitä asiakkaita riittää, itseasiassa kohteesta aasiakas.net voi lukea monia ihastuttavia tarinoita juuri heistä!

Haluan kertoa teille muutamalla sanalla politiikkaamme koskien ilmaistestereitä. Annamme mielellämme tuote-esittelyn yhteydessä testerin, mikäli meiltä sellainen sattuu löytymään. Vielä mieluummin annamme testerin asiakkaalle, joka ostaa jotain, jotta hän voi tutustua myös vaihtoehtoiseen tuotteeseenkin. Me emme kuitenkaan jaa testereitä avokätisesti jokaiselle, joka niitä tulee kysymään, johtuen siitä, että testeritkään eivät ole aina ilmaisia. Niillä on melko usein jokin syvempi tarkoitus, kuten esimerkiksi saada asiakas ostamaan tuote myöhemmässä vaiheessa.

Nyt on kuitenkin aika tutustuttaa teidän yhteen liikkeemme vakio"asiakkaista", Testerimummoon. Testerimummon tunnistaa jo kaukaa. Hänellä on papiljotit käärittynä tiukan huivin alle. Jalassaan hänellä on Adidaksen verkkarit ja kädessään usein paljon ostoksia (lue:iso muovi- tai kangaskassi).
Testerimummo on kuin mikä tahansa mummo muuten, mutta hänen päämääränsä elämässä (olen siis tullut tähän lopputulokseen pitkällisen pohdinnan jälkeen) on kerätä ilmaistestereitä niin paljon kuin mahdollista, eikä hänellä ole aikomustakaan ostaa tuotetta, vaikka se olisi miten hyvä hänen hiuksilleen.
Testerimummo tupsahtaa liikkeeseemme usein hyvin kiireisen oloisena. Hän pudottaa kantamuksensa keskelle lattiaa, heittää takin niiden päälle ja alkaa kyselemään. Jossain vaiheessa kyselemistään hän sitten laukaisee tuon niin tutun lauseen: "Onko tästä testeriä olemassa?". Yleensä meillä ei (ei siis oikeasti ole) ole testereitä ja joudumme tuottamaan pettymyksen. Kunnes sitten eräänä päivänä tapahtui valtava virhe!

Yhtenä kertana testerimummon kysellessä testeriä, meiltä sattuikin sellainen löytymään ja myyjämme antoi mummolle testeripussukan. VIRHE!
Tämän jälkeen testerimummo kävi tiuhaan, useaan otteeseen jopa saman viikon aikana. Hän tahtoi lisää tuota ihanaa hoitoainetta kokeiltavaksi. Ostaa hän ei sitä pystynyt. Kun hän oli jokaikiseltä myyjältä pyytänyt testeriä tuloksetta, otti hän toisen taktiikan. Nyt hän käy aina norkoilemassa ovelta, josko tuo kampaaja, joka hänelle testerin kerran antoi, olisi töissä ja hänen onnenpäivänsä jälleen koittaisi!!!!

Olemme ottaneet opiksemme, koska tietenkin haluamme palvella kaikki asiakkaamme hyvin, myös testerimummon. Keräämme nykyään kaikki testerit naistenlehtien välistä talteen jotta meillä on aina joku hyvä tuote kokeiltavaksi, oli se nyt sitten Elvitalin shampoo tai Lumenen kasvovoide...

Tämä teksti on omistettu Testerimummolle, kiitos että tuot valoa meidän työpäiviimme!

(PS. Se kampaaja, jolta testerin sait, ei ole enää meillä töissä. Tilalle on tullut uusia työntekijöitä, joilta voit taas tulla vapaasti kyselemään tuotenäytteitä kokeiltavaksi. He eivät vielä tunnista Sinua ulkonäöltä ja saattavat oikeasti antaa sinulle jonkin testeripussukan!)

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Unelmien ammatti

Puhutaanpa hieman meidän ammattikunnasta, parturi-kampaajista. Muutama vuosi sitten kuulin sanonnan, joka ehkä joillekin saattaa olla jo ennestään tuttu; "kaikki parturi-kampaajat ovat huor.., mutta kaikki h...at eivät ole parturi-kampaajia." Tuolloin asia tuli kyllä aivan järkytyksenä mulle, ajatellaanko kampaajista todellakin noin???
Ammattiylpeys sai pienen kolauksen ja aloin tarkastella asiaa ehkä hieman laajemmasta näkökulmasta. Kyllähän se on pakko myöntää, että aika paljon meidän alalla on havaittavissa sellaista tiettyä "kevytkenkäisyyttä".

Mua on aina kiinnostanut oikeasti tietää, että millaiset ihmiset yleensä ottaa osaa näihin "metsästetään miehiä" -ohjemiin?!!! Tänään mulle selvis asia, kun satuin avaamaan just telkkarin kun sieltä tuli uusintana Unelmien Poikamiehen ensimmäinen jakso.
Kahdenkymmenen naisen seassa oli 2 kampaajaa ja 2 maskeeraajaa (luen heidät samaan kastiin hiusalan ihmisten kanssa), eli siis tyttöystäväehdokkaista oli 20% kauneusalan edustajia. Päättelin tästä siis, että parturi-kampaajat osallistuu niihin ohjelmiin!


Pitäisi varmaan yrittää ihan tosissaan nostaa meidän ammattikuntamme mainetta, mutta voin kertoa, että vähän vaikeeta siitä on tehty. Mikäli olette sattuneet seuraamaan tätä iki-ihanaa Bigbrotheria niin mun ei varmaan paljoa tartte selitellä.... Viime vuoden voittaja Anniina, voi hyvänen aika sentään... Ja tällä kaudella Lotta (toivottavasti ei voita). Yritä tässä nyt sit ylpeänä vastata, kun joku kysyy ammattia, olen parturi-kampaaja!!!
No, ehkä tästä tilittämisestä saattaa olla jotain hyötyä (todennäköisesti ei), jos ei muuta niin ainakin kaikki kolleegat inhoaa mua tän jälkeen :)
Moikka!

Mä olen toiminut parturi-kampaajana nyt seitsemän vuotta ja matkan varrelle on mahtunut niin hyviä, kuin vähän huonompiakin kokemuksia asiakkaisiin liittyen. Jokin aika sitten sain työkavereiden kanssa jutellessa ajatuksen, jospa alkaisin jakaa hieman kokemuksiani muiden kanssa ihan näin blogin muodossa. Tässä sitä nyt ollaan, kirjoittamassa ekaa kertaa tänne internetin ihmeelliseen maailmaan.

Mä pyydän jo tässä vaiheessa anteeksi, mikäli jossain vaiheessa tulen loukkaamaan jotakuta, tai mikäli joku vastentahtoisesti joutuu (tai pääsee) mun tekstin sisältöön. Tarkoitukseni ei ole paha, vain hieman viihdyttää jotakuta toista :) Otetaan huumorilla tää homma!

Ymmärrätte varmaan, että en voi suoraan kertoa, missä työskentelen. Voin kuitenkin valottaan sen verran, että työpaikkani sijaitsee ydinkeskustassa kauppakeskuksen sisällä. Hiuspalveluiden lisäksi, meillä on suurehko kampaamotuotemyymälä osana liiketoimintaamme.

Tän alkupriiffauksen jälkeen mä voinkin alkaa kerätä teille hyvää materiaalia siitä, mitä kaikkea kampaajan arki voikaan sisältää. Tuutte varmaan yllättymään, voin kertoa että meidän ala ei ole ollenkaan niin raskas kun monet luulee ;)